Sami MäättäMetsäjäillä I
Julkaistu Aiheet: Suomeksi, Metsäjäillä, Lyhyttarina.
Hän luisteli pujotellen puiden ympäri ja ohi. Punertavat hiukset poninhännällä heilahteli käännösten mukana. Metsässä kaikui luistimen ja jään väliin jäävä rahina. Rytmikkäitä, tasaisesti toistuvia ääniä jaksotti pidemmät käännökset.
Kangasmetsässä luistelu oli kokeneelle luistelijalle vaivatonta. Puut pysyivät jäätyneinä paikallaan, eikä pään korkeudella ollut juurikaan oksia. Jokunen kanto siellä täällä pakotti keskittymään ja katsomaan, milloin sellainen paljastuu juuri ohitetun puun takaa.
Puiden väleistä näki muitakin ulkoilijoita. Yksi kylän rouvista potkutteli pitkin jäätietä metsän ulkopuolella. Potkukelkan kyydissä oli pullottava nyssäkkä. "Varmaankin keräilyreissulla", hän tuumasi. Tiheän metsän keskellä ei juurikaan potku- tai moottorikelkkailtu. Raivatulla jäätiellä liikkumiselle ei juurikaan ollut esteitä ja jää oli paksumpaa. Äidin vanhat taitoluistimet ajoivat saman asian metsän puolella, ja se oli vapautta!
Horisontissa puiden takaa nousi tulenpunaisina leiskuvat pilvet. Katseen kohotessa, tummansininen pimeys hotkaisi sisäänsä korkeimmiksi kohonneiden puiden latvat. Puiden pitkiksi venyneet varjot sekoittuivat jään alle jääneeseen pimeyteen. Hänen valonsa tanssitti vierellä kulkevien puiden varjoja. Aurinko oli painunut horisontin taa.
--
Hän luisteli metsän siimeksessä niin nopeaa kuin suinkin pystyi. Peto oli ollut ylivoimaisen nopea pelkällä jäätiellä. Todisteena siitä oli revennyt helma ja reidestä puhki kuluneet sukkahousut. Reiän paikalla poltteli jääihottuma.
Peto ei ajatellut. Se ei ollut edes elossa. "Peto" oli litteä moottorisahan terää muistuttava kiekko, jolla oli vaijeri häntänä.
Suoraa reittiä pitkin saha oli ylivoimaisesti nopeampi kuin hän. Metsässä tilanne oli toinen. Siellä hänellä oli mahdollisuus. Vaijeri venyi ja kiertyi puiden runkoihin sahan jahdatessa häntä. Tarpeeksi monen mutkan jälkeen pedon piti vetäytyä etsimään toista reittiä saaliinsa luo.
Vaijeri kiristyi ja saha palasi takaisin emonsa luo metsän ulkopuolelle. Jättimäisessä metsäkoneessa on useita suuaukkoja, joista kaikista lähtee sahoja vaijereineen eri puolille metsää. Koneesta kuuluu kova paukahdus ja jälleen yksi saha ampaisee kohti luistelijaa.
Pimeässä sahan näki vasta, kun se hyökkäsi lähimmän puun takaa. Pedon lähestymisen saattoi kuitenkin kuulla kammottavana jään rouskumisena. Voimistuva, puista kimpoileva metakka paljasti, että peto oli tulossa kohti - jostain.
Hän tarttui kintaallaan viereisen puunrunkoon ja teki äkkikäännöksen sen toiselle puolelle. Samaan aikaan peto iskeytyi hänen taakseen jääneeseen puuhun. Hän kuuli vaijerin kiristymisen ja puunkuoren ujelluksen, kun saha repeytyi siitä irti.
Tämä oli väsytystaistelu, eikä hän tiennyt, miten voisi jaksaa pidempään kuin kone.