Siirry pääsisältöön

Pintaa pitkin matkustaminen on hankalaa ja kallista

Julkaistu Aiheet: Suomeksi, Matkustaminen, Kestävyys, Politiikka.

Intoutuneena edellisestä kirjoituksestani Pintaa pitkin Suomesta Saksaan aloin pohtia, millaisia edellytyksiä vastaavan matkustamisen tekemiseen on erityisesti verrattuna lentämiseen ja sen helppouteen.

Pintaa pitkin matkustamisessa täytyy huomioida paljon enemmän asioita kuin lentämisessä. Tähän voi toki sanoa, että "valintoja, valintoja". Se on osittain totta.

On olennaista kysyä, että missä olosuhteissa nämä valinnat tehdään. Lentämistä tuetaan valtioiden toimesta - ja toki julkista liikennettä -, mutta ei ole kestävää, että lentäminen on jatkuvasti houkuttelevampi vaihtoehto muille kulkutavoille. Sitä varten rakennettu infrastruktuuri on jo olemassa, ja siihen jatketaan suurien investointien tekemistä. Viimeisin investointi Helsinki-Vantaan lentoasemalla on ollut sen pinta-alan kaksinkertaistaminen, joka on maksanut yli miljardi euroa (Iltalehti).

Matkojen järjestäminen pintaa pitkin

Monimutkaisuus

Jo pelkästään matkaa suunnitellessa tuli mieleen, että "onpa tämä hankalaa". Tällaisen matkan tekemiseen täytyy tutustua moneen erilaiseen liikennöitsijään:

  • Tallink Silja Line Suomessa
  • SJ Ruotsissa
  • Deutsche Bahn Saksassa (ja tietää, että se liikennöi jo Kööpenhaminasta)
  • BVG joukkoliikenne Berliinissä
  • Lyypekin julkinen liikenne Saksassa
  • Finnlines laivamatkoja Saksassa ja Suomessa.

Kognitiviinen kuorma eli pelkän ajatustyön määrä on suurempi pintaa pitkin matkustamisessa. Se liittyy suunnitteluun (kuten edellä), mutta myös käytännön matkustamiseen. Matkatessa täytyy varautua

  • myöhästymisiin
  • kaupungissa ja asemalla liikkumiseen
  • erilaisten ohjeiden, sovellusten ja nettisivujen sisäistämiseen.

Esimerkki erikoisista huomioista, joita pitää osata tehdä: Deutsche Bahn julkaisee alennetut hintansa junamatkoista vain 60 vuorokauden päähän. Sitä myöhemmät junamatkat ovat vielä täysihintaisia. Tätä ihmetteli Jon Worth Mastodonin puolella (englanniksi).

Kustannukset

Kokonaisuudessaan pintaa pitkin tekemämme matka kustansi noin 1360 euroa per henkilö. Tähän sisältyy

  • Helsinki - Tukholma -laiva (132,40 euroa)
  • junat (324,15 euroa)
  • majoitukset (398,50 euroa)
  • Travemünde - Helsinki -laiva (503,50 euroa)
    • hytin hinta (419,50 euroa)
    • ruokailut (79 euroa)
    • lisäksi langaton verkko (noin 15 euroa).

Oikeasti junakustannuksista voisi vähentää puolet, koska jouduimme tekemään matkan aikana hiukan muutoksia, mutta kustannus on silti suurin piirtein tätä suuruusluokkaa.

Ainahan voi tehdä enemmän selvitystyötä, mitkä asiat oikeuttaisivat halvempien hintojen löytämiseen tai alennuslippujen ostoon mahdollisimman ajoissa.

Matkojen järjestäminen lentämällä

On ikävää, että lentomatkustaminen on halvempaa ja kätevämpää. Pelkästään Helsinki - Berliini menopaluulento olisi noin 150 euroa plus piilokulut, joita välttämättä tulee, mutta hinnat ovat silti eri tasoilla.

Momondosta haettu lento Helsingin ja Berliinin välillä.
Kuvakaappaus Momondosta. 3.9. lähtö klo 18 ja saapuminen Berliiniin klo 19. Paluulento 10.9. Berliinistä klo 8:20 ja yhdellä välilaskulla Helsinkiin klo 14:45. Hinta 146 euroa.

On varmasti yksinkertaisempaa järjestää ja tukea infrastruktuuria, jolla parhaimmillaan kaupungista toiseen pääsee suoralla yhteydellä eli yhdellä lennolla. Olennaista on, että investointeja julkiseen liikenteeseen pitäisi tehdä nyt, jotta se on halvempaa myöhemmin.

Vertailukelpoista?

Pintaa pitkin ja lentäen matkustamista ei tietenkään voi suoraan verrata toisiinsa. Ajattelutavan pitää olla erilainen, kun kulkee pitkää matkaa junassa kuin lentäen.

Voiko siis näitä kahta tapaa verrata täysin keskenään? Minusta ei, mutta se ei silti tarkoita etteikö pintaa pitkin matkustamisen voisi toivoa olevan yksinkertaisempaa.

Ratkaisuja pintaa pitkin matkustamisen helpottamiseksi

Tässä tulee aika estoitta erilaisia ideoita siitä, miten kestäviä kulkutapoja voisi tukea enemmän. Mielestäni EU on tässä suhteessa luonnollinen taho, joka edistäisi Euroopassa maiden välisten yhteyksien parantamista erilaisilla tuilla ja verkostoilla.

En voi sanoa tutustuneeni juurikaan siihen, mitä on jo tekeillä (tai mitä ei ole tekeillä), joten ehdotuksiin ja kirjoitukseen kannattaa suhtautua siltäkin osin kriittisesti.

Sen sijaan tutustu Jon Worthiin (englanniksi, Mastodon-profiili), joka on tutustunut syvällisesti rajoja ylittäviin junamatkoihin Euroopassa projektissaan #CrossBorderRail (englanniksi).

Jos kuitenkin kiinnostaa, millaisia ideoita itse voisin ajaa eteenpäin, niin lue vain.

EU-tukea pintaa pitkin matkustamisen järjestelmiin

  • Kannustimia yhteisen järjestelmän luomiseen ja vähintään englannin kielen tukemiseen (paremman puutteessa).
  • Kannustimia usean eri maksutavan mahdollistamiseksi vähintään tietyn matkaajamäärän saavuttavista kaupungeissa tai pääkaupungeissa.

EU-tukea hintojen alentamiseksi

Tavoite ei olisi tehdä voittoa, vaan luoda Euroopan yhteinen juna- ja laivamatkustusverkosto.

EU-tukea yhteyksien parantamiseen

Lisää yhteyksiä ja mahdollisuuksia tehdä matkoja. Matkustamisen hintojen alentaminen nostaa kysyntää matkoille, joten yhteyksien määrää pitää kasvattaa.

EU:n suositus julkisen liikenteen kustannuksista

Aivan, kuten NATO suosittaa tietyn prosenttiosuuden käyttämistä puolustusmenoihin, niin EU voisi suosittaa samaa, mutta julkisen liikenteen osalta.

Kätevyyttä matkustamiseen

  • Rajojen ylittämisen pitäisi olla helppoa (jota se tällä matkalla olikin). Passia ei pitäisi edellyttää vähintään niissä yhteyksissä, joissa sitä ei edellytetä lentäessäkään.
  • Tunnistetaan pisteet, joissa olisi tarpeen olla standardin mukainen ohjeistus matkustajien ohjaamiseen digitaalisesti ja fyysisesti.

Esteettömyyttä ja saavutettavuutta matkustamiseen

  • Matkakeskusten ja kulkuvälineiden tulee olla esteettömiä, jotta matkustaminen on helppoa myös vammaisille.
  • Digitaalisten järjestelmien ja esimerkiksi lippuautomaattien pitää olla saavutettavia ja esteettömiä.

EU:n laajuinen julkisen liikenteen lippu

Interrail-lippu, joka toimii ja toimisi myös kaupungeissa. Käsittääkseni Interrail-lippu on menettänyt tehoaan eli sillä saa nykyään vain alennuksia eri junayhtiöissä, eikä suoraan oikeutta varata lippua haluamaansa junaan. Saaste kirjoittaa Interrail-lipun käytöstä blogissaan korostaen sen ongelmia.

Saksassa on tällä hetkellä käytössä 49 euroa maksava kuukausilippu, jolla voi matkustaa minkä vain saksalaisen kaupungin joukkoliikenteessä. (Sen hinta on tosin nousemassa ensi vuonna.) Interrail-lipun pitäisi olla samanlainen ja oikeasti mahdollistaa joustavan junien käytön Euroopassa.

Jokeri: EU:n laajuinen museokortti

Samaan syssyyn heittäisin myös EU:n laajuisen museokortin. Ostat museokortin Suomessa. Lisähinnasta voisit ostaa siihen "laajennuksen", jolla avulla pääset kaikkiin EU:n alueen museoihin.

Työelämässäkin pitäisi kannustaa kestävään lomamatkailuun

Pintaa pitkin matkustaminen kuluttaa väistämättä enemmän aikaa ja lomalaiselle nämä päivät voivat olla arvokkaita. Kestävillä kulkutavoilla matkustavalle työntekijälle voitaisiin myöntää lisää lomapäiviä kulkutapansa mukaan.

Kannustetaan kestävään työmatkailuun

  • Parannetaan verkkoyhteyksiä.
  • Lisätään rauhallisia alueita juniin, jotta keskittymistä vaativa työ olisi mahdollista.
  • Kannustetaan työnantajan taholta rahallisesti tai muulla keinolla kestävien kulkutapojen käyttämistä, vaikka lentäminen olisi halvempaa.

Lentämisen tuet alas

Lentämistä ei pitäisi tukea rahallisesti niin paljon kuin sitä tuetaan nyt.

Hajanaisia ideoita

Kuten huomata saattaa, niin ideoita oli laidasta laitaan. Kaikkea ei tarvitsisi varmastikaan tehdä ylhäältä alas -menetelmällä, mutta kannustimia yhtenäisempien ratkaisujen etsimiseen pitäisi olla.

Mitä ideoita sinulla olisi?