Sami MäättäLukemisen muoto ei ole yhdentekevä, ja muita väärinkäsityksiä
Julkaistu Aiheet: Suomeksi, Lukeminen, Kirjallisuus, Kirjat, E-kirjat, Äänikirjat.
Tämä on osa laajempaa keskustelua siitä, että "onko digitaalisuus mennyt liian pitkälle" ja "e-kirjasta lukeminen ei ole sama asia kuin painetusta kirjasta lukeminen". En varsinaisesti ota kantaa näihin. Kiinnitän huomioni siihen, että yleisessä keskustelussa harvoin vaikutetaan ymmärtävän, mikä digitaalinen kirja on.
Helsingin sanomien mielipidekirjoituksessa Lukemisen muoto ei ole yhdentekevä esitettiin useampi käsitys siitä, mitä lukeminen muusta kuin painetusta kirjasta on.
Kirjoittaja kritisoi sitä, että aiempi kolumni aiheesta väitti digitaalisen kirjan ja painetun kirjan lukemisen olevan sama asia.
"Hän esitti [kolumnissa], että tärkeintä on lukeminen, ei sen formaatti. Ajattelen toisin kuin Mäkinen."
Puhun digitaalisesta kirjasta ja e-kirjasta ristiin tässä tekstissä.
Ääni- ja e-kirja ovat erilaisia kokemuksia
"Esimerkiksi äänikirjan kuunteleminen toisen ihmisen tulkitsemana on aivan erilainen kokemus kuin kirjan lukeminen. Myös kirjan lukeminen paperilta on erilaista verrattuna digikirjan lukemiseen ruudulta."
En ole eri mieltä. Ne ovat erilaisia kokemuksia - erityisesti äänikirjan kuuntelu. Tämä ei ole argumentti sen puolesta, että ne olisivat jotenkin huonompia tapoja lukea ja kokea kirjallisuutta.
E-kirjan lukeminen lukulaitteelta on todella lähellä painetun kirjan lukemista. Toki fiilis on erilainen, koska formaattikin on erilainen, mutta tämäkään ei ole kummoinen argumentti puolin tai toisin.
Kirjoituksen alussa ei siis oikein käy ilmi, miksi kirjoittaja ei pidä digitaalisia kirjoja hyvänä lukemisen muotona.
E-kirjaa ei voi omistaa
"Digitaalinen aineisto voi myös koska tahansa muuttua, tai jopa kadota, mikäli kirjailija vetää teoksensa pois palvelusta."
Asia esitetään ikään kuin tämä olisi erityisesti e-kirjojen ongelma. Kuten painetun kirjan, niin e-kirjankin voi ostaa omaksi. Painetun kirjan painaminen saatetaan myös lopettaa, joten tekeekö sekin painetusta kirjasta huonomman?
Ennemmin pitäisi kritisoida nykyisiä jatkuvia tilausmalleja, joissa e-kirja vuokrataan omaksi, eikä osteta. Tähän kirjoittaja ottaakin toki kantaa myöhemmässä kohdassa.
Nyt myös valtakunnallisesta e-kirjastosta voi lainata e-kirjoja.
E-kirjan lukemisesta on helpompi hairahtua
"Digitaaliset alustat houkuttelevat halvalla sisällöllään, mutta jos samalta laitteelta löytyy myös Netflix, Youtube ja Tiktok, mitä sovellusta avataan todennäköisimmin?"
Voin hyvin kuvitella, että tämä on totta. Jos käyttää e-kirjojen lukemiseen tarkoitettua lukulaitetta, niin riski on pienempi, koska yleensä nämä on tarkoitettu pelkästään e-kirjan lukemiseen.
En kuitenkaan ole varma, että onko käytetyn laitteen tai esineen estovaikutus niin suuri, etteikö käsi hamuaisi silti älylaitteen helpommin saatavilla olevaa palvelua.
Lopulta: Miksei tätä voi nähdä myös hyvänä asiana? Jos E-kirja on Netflix-painikkeen vieressa, niin ehkä jollain kertaa se onkin se kirja, joka voittaa.
Ääni- tai e-kirjan tekeminen ei vaadi vaivannäköä
"Painettu kirja on työläs tehdä ja vaatii vaivannäköä, mutta se on myös sen arvoista."
Varsinkin, kun kirjaa tehdään painettu kirja edellä, niin e-kirjan laatu voi kärsiä. Tämä johtuu osittain siitä, että e-kirja nähdään sivutuotteena, joka tulee painetun kirjan ohella. Ne monesti tehdään jollain tavalla automatisoidusti, eikä siihen varata kunnollisia resursseja. Lopputulos on siksi huono.
Vuodatan tuskan kyyneleen jokaiselle, joka on joutunut ostamaan tai lainaamaan e-kirjan ja on saanut vastineeksi PDF-tiedoston. Sitä ei voi minusta pitää e-kirjana (vaikka lain puolesta pidetäänkin). Jos ostaa e-kirjaa, niin kannattaa vähintään selvittää, että onko se EPUB-tiedosto. Nämä ovat niitä oikeita e-kirjoja. (Nekin on tosin voitu tehdä huonosti.)
Hyvän ja saavutettavan e-kirjan tai äänikirjan teko todellakin vaatii vaivannäköä. Ehkä kirjoitan tästä oman julkaisun, jos pelkkä toteaminen tuntuu väistöliikkeeltä.
Lukeminen on parasta painetusta kirjasta
Minusta ei. Elämme ajassa, jossa kirjoja ylipäänsä luetaan vähemmän. Minusta sillä ei ole väliä, missä muodossa kirjallisuus ilmenee, jos se tuo enemmän ihmisiä sen äärelle.
Kaikilla ei myöskään ole mahdollista lukea painettua kirjaa. Jollakulla voi olla jokin vamma, joka estää painetun kirjan näkemisen tai pitelemisen käsissä. Tämä on julkisessa keskustelussa ehkä marginaalinen syy, eikä sitä tuoda juuri ikinä esille.
Mikä e-kirjassa toimii paremmin kuin painetussa kirjassa?
Koska e-kirjat oman kokemukseni mukaan sivuutetaan liian helposti, niin nostan esille joitain niiden ominaisuuksia, joita pidän siis oikeasti parempina kuin painetussa kirjassa. Ei missään erityisessä järjestyksessä.
E-kirjat voivat olla saavutettavia teknisillä apuvälineillä suoraan toisin kuin painetut kirjat. Esimerkiksi moni sokko käyttää ruudunlukijaa tietokoneella, jota ei voi käyttää painetun kirjan kanssa.
E-kirjojen ulkoasussa voi muuttaa
- tekstin kokoa
- tekstin asettelua
- tekstin välistystä
- teemaa, monessa lukuohjelmassa on teemoja, kuten tumma, seepia tai suuri kontrasti
- tekstin kirjasinta (fonttia).
Nämä liittyvät käytettyyn lukulaitteeseen:
- lukulaite on kevyempi kuin samansisältöinen suuri kirja (ja kirjat eivät myöskään vie lisää hyllyssä)
- lukulaitteiden taustavalon avulla voi lukea hämärässä tai pimeässä.
Mitä huonoja puolia e-kirjassa on verrattuna painettuun kirjaan?
No, ehkä reiluuden nimissä mietin myös huonoja puolia. Ei erityisessä järjestyksessä:
Jos e-kirja onkin PDF-tiedosto, niin painettu kirja on paljon parempi. PDF-tiedoston ulkoasua ei voi muuttaa yllä olevien keinojen avulla.
Tämä on omakohtainen kokemus, mutta painettuja kirjoja on helpompi jättää kesken. Eli minulle keskenjääneen e-kirjan hahmottaminen on hankalampaa, koska ei ole fyysistä kirjapinoa, jossa keskeneräiset kirjat (kyllä, monikossa) olisivat.
Yleisimpiä argumentteja, joita näen painetun kirjan mielekkyydestä e-kirjoihin verrattuna: painetusta kirjasta saa selkeämmän kuvan siitä, missä kohtaa kirjaa on. Ei se kyllä ole ihan sama asia aavistella kirjan loppua, kun ei tarkalleen tiedä, milloin se on loppumassa. Tämä liittyy ennen kaikkea "fiilikseen".